Slushin historiallinen kysely: Startup Struggle paljastaa kasvuyrittäjien suurimmat kipupisteet

[jukepod]

## Episode description
Tässä jaksossa Jyri ja Timo pureutuvat Slushin Startup Struggle -kyselyn 2024 tuloksiin, jotka kokoavat yli 1 000 founderin ja 250 sijoittajan näkemykset. Keskiössä ovat startupien suurimmat haasteet, kuten liikevaihdon kasvun koventuneet vaatimukset. Keskustelussa käsitellään myös tekoälyn nostattamaa rahoituskuplaa, etätyön jakavia mielipiteitä ja yhteisen sävelen tärkeyttä co-foundereiden välillä. Kuuntele, miten startup-skenessä tasapainotellaan kunnianhimoisten kasvuodotusten ja arjen realiteettien välillä.

<sup>[Source](https://open.spotify.com/episode/7IMUp5cVNm3c8dhrMzIGiN?si=vdHHyGNZQxKCQyUtrbwCnw)</sup>

## Transcription
#### The transcription is automatically generated and it might have errors in the beginning. If you see errors please provide a fix for it by quoting a reply.

### Pod Person One

Slashin nykyinen toimari Aino lähetti mulle mailissa Startup Struggle Survey 2024. Mitä toi struggle tarkoittaa?
^{Listen in Spotify 00:02}

Pod Person Two

Rimpuilla, ponnistella, sinnitellä, reuhtoa, tempoilla, pyristellä, räpistellä, tapella vastaan, yrittää kovasti, kompuroida, raahustaa, olla ahtaalla, olla hätää kärsimässä.
^{Listen in Spotify 00:10}

Pod Person One

Tässä oli isoin struggle, tai yksi isommin struggleista oli liikevaihdon kasvu. Niin eikö se vähän nyt kuluis ollakin? Mitäs silloin kun aikaisemmin, niin kuin dotcom crashin jälkeen, silloinhan oli vähän samanlainen tilanne kuin nyt, että rahan määrä väheni ja aika paljon sijoittajat halusi nähdä sitä liikevaihdon kasvua. Ollaanko se vähän samassa tilanteessa nyt?
^{Listen in Spotify 00:23}

Pod Person Two

Ehkä kyllä jossain määrin ollaan. Sehän on vähän ehkä nyt jakautunut näihin häveihin ja have notteihin. Mä sanoisin ainakin itse tällaisen sijoittajana näin, että ne, mitkä kiinnittää sijoittajan huomiota, on joko tällaiset aivan sikamaisen poikkeukselliset, kovat, kovaa traksionia omaavat, niin kuin oikeasti kasvavat, kovasti kasvavat firmat, tai sitten joku tämmöinen moonshotti, missä ei välttämättä ole vielä mitään liikevaihtoa, mutta on tosi kova visio ja innostava, uskottava tiimi, mutta sitten siihen välillähän jää aika paljon. Niin jää. Ja nämä on ne, milloin nyt tällä hetkellä vaikauksia kerätään. Tämä on muuten tosi kiinnostava. Mikä olisi hyvä esimerkki moonshotista? No sanotaan nyt vaikka Steady Energy ydinvoima tai jotkut noista meidän ihan kirjaimellisesti avaruussatelliittifirmoista.
^{Listen in Spotify 00:43}

Pod Person One

Mikä sitten tuollaista moonshotista tekee sijoittajalle? sijoittajalle kiinnostava, koska yksi näistä päärimpulun kohteista oli myöskin tietenkin sitten rahoitus, joka käy tietysti käsikädessä tai raportinkin mukaan tämän liikevaihdon kasvun kanssa. Mikä tekee tuollaista moonshotista kiinnostavaa vaikka sinulle?
^{Listen in Spotify 01:32}

Pod Person Two

Se menee varmaan niin, että varhaisessa vaiheessa silloinhan sinä uskot vain siihen tiimiin ja siihen visioon. Voihan se olla, että siinä on joku tekninen läpimurto tai pitäisikin varmasti olla. Että sit tavallaan ajattelee näin, että tässä voi olla rajaton upside, vaikka se tietysti on äärimmäisen haastava toteuttaa. Ongelmathan niissä usein sit tulee vasta myöhemmin. Me ollaan nähty se näissä mun soteissa, varmaan kaikissa tulee nyt mieleen vaikka eyesight-ourat tämmöset. jotka sitten siinä series A ja B vaiheessa, kun eittämättä se aina yleensä käy niin, että sitten se kuitenkin se muun suotti on vielä vaikeampi toteuttaa, kun founderit ja varhaiset sijoittajat ehkä kuvittelee, niin myöhempien vaiheiden sijoittajia on usein äärimmäisen haastava saada mukaan siksi, että kun ei ole vielä sitä liikevaihtoja.
^{Listen in Spotify 01:49}

Pod Person One

Joo, toi on muuten munkin kokemus, että jos miettii siihen huippuaikoihin, ehkä korona-aikojen puolivälistä loppuun, jolloin oli varmaan tämä tekki, nousukauden huippu nähtiin, niin kyllähän tämmöinen vaikka markkinapaikkafirma, jolla oli ihan ok kasvu, sanotaan 15 prosenttia kuukaudesta toiseen, 20 prosenttia kuukaudesta toiseen liikevaihdon kasvu, niin sai kolmes kuukaudessa kerätty ihan hyvän A-kierroksen. Tällä hetkellä 15-20 prosentin month-on-month-kasvu ei kyllä riitä markkinapaikalle keräämään hyvää kierrosta.
^{Listen in Spotify 02:35}

[jukepod]

Pod Person Two

Joo, niin mä mietin myös vaikka nyt näitä sanotaan kahta kolmea viimeistä sijoitusta, mitkä mä itse olen tehnyt, niin se kyllä putoaa tuohon, että joko on sellainen niin kuin sanotaan 50 pinnan month-over-month hurja tractioni, tai sitten on tällainen moonshotti. Itse asiassa nämä kaksi viimeistä, niin yksi mulla putoisi tuohon edelliseen ja jälkimmäinen tuohon jälkimmäiseen kategoriaan.
^{Listen in Spotify 03:12}

Pod Person One

Siitä väliltä ei oikein ole mitään. Joo, että 15 prosentin kuukausikasvuhan on about 3x vuodessa. Sehän on ihan reipas kasvu, mutta se ei riitä. Niin, sen pitäisi olla 10x vuodessa. Varhaisella vaiheella. Niin, varhaisella vaiheella 10x ja sitten ehkä pidemmällä vaiheella 5-8x sitä luokkaa. 3x ei riitä tällä hetkellä. Niin onhan se nyt tietysti aikamoinen struggle. Sitten on toinen filosofinen kysymys, että pitäisikö se riittää. Eli Sinänsä se on erinomainen uutinen, jos tässä Schlossin Struggle-raportissa vuonna 2024 sanotaan, että liikevaihdon kasvu on yksi isoimmista ongelmista, koska sinne pitäisikin olla yksi iso haaste, jota taklataan.
^{Listen in Spotify 03:34}

Pod Person Two

Totta, mutta kyllä se varmaan heijastelee, jos näin sijoittajana ajattelee, tätä sijoittajien konsolidoitumista. Meillä on ollut sellainen kausi, jolloin on ollut valtava määrä pieniä WC-itä. Nyt kun puhutaan tuossa, uskon, että valtaosa noistakin, eikö tuohon ollut yli tuhat startupia vasta?
^{Listen in Spotify 04:13}

Pod Person One

Tuhat startupia, 250 sijoittajaa, Euroopassa ja USAssa.
^{Listen in Spotify 04:31}

Pod Person Two

Jos nyt ajattelee, että ketä noi on, minkä stageen firmoja tai minkä vaiheen sijoittajia, mä epäilen, että melkein kaikki noi on niitä ihan aika varhaisen vaiheen. Ja just tuolla on tapahtunut sellainen järjetön proliferaatio, että meillä on tullut valtavasti uusia pieniä fandeja, jotka sijoittaa kaikki varhaisessa vaiheessa ja vastaavasti tietysti ne on rahoittanut valtavaa määriä varhaisen vaiheen firmoja. Ja tässä on ihan selkeästi nyt tapahtumassa tällainen karsiutuminen sekä firmoissa että fundeissa, joka musta saa sijoittajat varovaisemmiksi, koska on epävarmuutta ja tuntuu siltä, että itse asiassa nyt, jos koskaan, niin se oma olemassaoleman kannalta on tärkeää, että saa siihen portfolioonsa oikeasti niitä fund returner-firmoja, niitä, jotka kasvaa unikorneiksi.
^{Listen in Spotify 04:35}

Pod Person One

Joo. Hei tässä oli tämmöinen äärimmäisen mielenkiintoinen kysely foundereiden omasta itsevarmuudesta ratkaista näitä asioita. Joo, niin siinä oli aika jännää dataa. Niin siis tässä 80 prosenttia foundereista on sitä mieltä, että he on itsekyvykkäitä ratkaisemaan nämä ongelmat. Founderit ratkaistaan hyvin paljon itsensä. Vaan 66 prosenttia foundereista oli sitä mieltä, että heidän co-founderit on hyviä kumppaan tai pystyy ratkomaan näitä ongelmia.
^{Listen in Spotify 05:21}

Pod Person Two

Eikö siellä ollut sitten vielä joku hätkä? Joo, ja sitten mä katsoin just, että 19 prosenttia näistä foundereista… katui sitä co-founder-valintaansa ja olisi mieluummin jälkikäteen nyt taaksepäin katsoen valinneet jonkun toisen henkilön co-founderikseen.
^{Listen in Spotify 05:48}

[jukepod]

Pod Person One

Joo. Tuliko sinulle koskaan Petterin kanssa tällaista oloa Jaikussa?
^{Listen in Spotify 06:05}

Pod Person Two

No ei. Itse asiassa yksi asia, mikä minä itse jälkeenpäin olen attribuoinut siihen, että Jaiku ylipäätään kaikista niistä rahoitus ynnä muu teknisistä ja muista haasteistaan huolimatta ikään kuin meni eksittiin, niin johtui just siitä, että minulla oli laadukas, huippulaadukas sattu. Tavallaan mä olin lottovoittaja siinä, että mä sain hyvän co-founderin. Tämä on kyllä ihan vastaava mun kokemusta. Jos ajattelee, niin usein puhutaan, että startupit ikään kuin kaatuu tähän ulkoisiin asioihin, eli ei saa liikevaihtoa kasvamaan, ei löydä rahoitusta. Mutta musta tuntuu, että melkein yhtä usein ne itse asiassa kaatuu, tai että joskus on jopa seurausta tämä liikevaihdon tai rahoituksen puute, niin näisten co-foundereiden keskinäisestä yhteen sopimattomuudesta.
^{Listen in Spotify 06:09}

Pod Person One

Joo, se on ihan totta. Toihan on muuten kiinnostava kysymys, koska toihan ei aina näy myöskään sijoittajille täysin avoimena, ainakaan hyvin aikaisessa vaiheessa. Sitten kun ne ongelmat tulee ikään kuin riittävän isoiksi, niin sitten se founder, kolmikko, nelikko, viisikko, pari, uskaltaa joku niistä tulla kertomaan niistä. Ja silloin se on yleensä liian myöhäistä. Eli se paras etsikkoaihe kasvattaa firmaa on jollain tavalla mennyt ohi.
^{Listen in Spotify 06:59}

Pod Person Two

Niin, mutta sitten samaan aikaan koskaan ei voi päästä täydellisyyteen. Kyllähän nämä onnistuneetkin keissit, niin niissä on melkein kaikissa ollut jotain kitkaa GoFoundereiden välillä. Se on tuiki tavallista, että joku co-founder tai jotkut, joskus kaikki founderit lähtee, mieti vaikka Oura, mutta jos se on niin vahva se idea ja se ajoitus osuu oikein, niin kuin tuossa just puhuttiin kävelyn matkalla tänne, että mitä vaikka Ourankin tapauksessa ja ehkä mä väittäisin Aisaankin, niin nämä moonshotit tuppaa oleen sellaisia, että niillä kestää pitempään kuin on oletettu, Jos ne ikään kuin säilyy, kitkuttelee hengissä, niin ne on usein aikaansa edellä. Jollain tavalla aika saa ne kiinni ja yhtäkkiä niille syntyykin kysyntää, mutta siinä voi kestää monta vuotta.
^{Listen in Spotify 07:26}

Pod Person One

Joo, se on just näin. Mun mielestä toinen sellainen kiinnostava juttu, tuossa puhuttiin tästä remote- tai hybridityöstä, eli ollaan toimistolla ja poissa toimistolta. Sehän oli vähän tällainen mixed bag, eli siihen ei ollut, osa tykkäsi, osa ei tykännyt. Osa oli sitä mieltä, että se lisää tuottavuutta ja tehokkuutta, osa oli sitä mieltä, että siihen ei pitäisi mennä. Mä tein tänä aamuna sitten Suomen startup-yhteisön WhatsApp-ryhmään tällaisen kyselyn, johon vastasi noin 60 founderia Suomesta. 25 prosenttia oli sitä mieltä, että tämä remote work vaikuttaa positiivisesti Suomeen. 40 prosenttia negatiivisesti ja 35 prosenttia neutraalisesti.
^{Listen in Spotify 08:18}

Pod Person Two

Joo. Eikö siinä sanottu siinä struggle-surveissa, että siinä oli myös ero sen välillä, että oliko se nuorempi vai vanhempi founderi? Joo. Että nämä tyyliin nuoremmat suhtautuivat positiivisemmin etätyöhön, kun taas vanhemmat ihmiset ehkä huonommin.
^{Listen in Spotify 09:00}

Pod Person One

Joo, just näin. Ja sitten tässä oli toinen kysymys, minkä mä tein tuonne Suomen Startup-yhteisön WhatsApp-ryhmään. Mä kysyin, että onko teillä politiikkaa, niin noin 80 prosentilla ei ollut mitään politiikkaa. Siis etätyöhön liittyvää säännöstöä. Niin, säännöstö just näin. Ja sitten 11 prosentilla oli politiikka, jossa piti olla kolme päivää vähintään viikossa työpaikalla toimistoon.
^{Listen in Spotify 09:16}

[jukepod]

Pod Person Two

Joo. Niin. Toikin musta itseasiassa tuntuu, niin siinähän joku, muistaakseni siinä startup-yhteisön chatissa, aika hyvin kommentoi sitä, että eikö olekin niin, että usein se haastavin on tämä hybridi, missä osa on etänä, osa ei. Usein tämä, että on kaikki tai ei mitään, voi olla helpointa johtaa.
^{Listen in Spotify 09:41}

Pod Person One

Yksi muuten, mikä tässä Startup Struggle Reportista tuli, oli tämä keinoäly AI, jonka sijoittajat näkivät hirveänä uhkana niiden firmoille.
^{Listen in Spotify 10:06}

Pod Person Two

Niin, siis mä oon kuullut tämän itse asiassa muiltakin ja se, miten, sanon nyt tulkitseekö mä oikein, mutta menee jotenkin näin, että koska tämä tekoäly kenttänä ikään kuin syö nyt kaiken hapen ja myös vähän niin kuin kaiken rahoituksen tai ainakin ison osan siitä rahoituksesta, niin riskinä on se, että ihan hyvätkin firmat, jotka ei jollain tavalla sovi siihen sapluunaan, niin ikään kuin sitten häviää siinä, koska niiden on paljon vaikeampi saada rahoitusta.
^{Listen in Spotify 10:16}

Pod Person One

Tuo on varmasti yksi syy. Sitten toinen, mitä mä oon itse huomannut ihan omissakin firmoissa, niin kaikki firmat alkaa rakentaa jotain AI-kyvykkyyttä. Aivan. Mutta sitten välillä se tuntuu sillä, että onko se oikeeta. Niin, se on vähän niin kuin päälle liimattua. Niin, se on päälle liimattua ja sitten, että onko tämä kompetenssi nyt oikeasti niin iso, mikä tässä firmassa on, jolla kyetään kilpailemaan sellaisia AI-only-tyyppisiä firmoja vastaan. Ja musta tuntuu, että aika monet sijoittajat saattaa olla todella, niin kuin tässä raportissakin sanotaan, niin kuin frustrated niiden omiin firmoihin, että ne ei ikään kuin riittävän voimakkaasti lähde rakentamaan tätä AI-kyvykkyyttä.
^{Listen in Spotify 10:44}

Pod Person Two

Niin, aika monet. Mäkin olen nämä viimeiset kaksi firmaa, mitkä tässä nyt, vaikka mekin just tuossa kuunneltiin yhdessä yksi pitsi tänä aamuna, niin siinähän toistuu usein tämä, että sitten jotain, aika monessa firmassa on tällainen, tai jos ajattelee sitä workflowa, että tehdään jotain palvelua, vaikka jotain SaaS-palvelua, jopa markkinapaikkoja, Siinä sen asiakkaan tai vaikka myyjän pitää sitten vaikka täyttää jotain lomakkeita käytännössä tai tarjota jotain tietoa sille palvelulle. Näitähän usein pyritään esimerkiksi automatisoimaan. Tämä toinen, mikä minulle tulee mieleen, olin kuullut vaikka yhden lakitoimistolle SaaS-palvelua myyvän firman pitchin ja siinä oli tämä sama, että pyritään sillä tekoälyllä, generatiivisella tekoälyllä just automatisoimaan niitä vaikka lakimiesten tai tässä kohtaa näiden markkinapaikan myyjien tällaista tylsää dokumentin lukemista tai summari tai sieltä parsimista, tekstin parsimista ja unstructured tekstin muuttamista jonkunnäköiseksi structured dataksi, mikä sitten voidaan tallentaa tietokantaan. Tämä on sellainen supertyypillinen, mikä varmaan joituu jokaisesta firmasta joku tällainen funktio. Ja sitten kun niitä ruvetaan totta kai tekoälyllä automaattisoimaan, niin sitten on aika helppo sanoa, että meilläkin on nyt tämä tekoäly. Kyllä. Ja sitten tulee se kysymys, että no kuinka hyvä se tekoäly on. Jep, joo. Mä itse asiassa mietin, mä olin sellaisella tekoälydinnerillä hostina tuossa Miltonilla tuossa viime torstaina, ja pohdiskelin siinä sitä, siinä oli Ori Amperan Tero mukana, joka tietysti tunnetaan nyt tästä Siilo AIin exitistä, siinä oli toisena co-founderina Peterin kanssa, ja jollain tavalla… Myös kävi niin, että on ollut juttu siis yhden kaverin kanssa, joka meni just OpenAIlle vetämään sitä käyttöliittymäsuunnittelua. Se oli itse asiassa ennen Instagramilla tuollainen Ian Silber. Että miten tämä toistuu vähän tämä samantyyppinen kehityskulku, mikä minusta kävi silloin, kun Petteri ja minä tehtiin Jaikuu, ja oli näiden alkuaiko näiden sosiaalisten alustojen. Facebook ja Twitter oli ne kovat sosiaaliset alustat, mitä vasta me kilpailimme. Sitähän tuli vähän sellainen winner takes all-malli. Että tavallaan meta vähän voitti sen pelin, siis Facebook ja nykyisin tietysti Instagram. Niin AIS on vähän niinku käymässä vielä isompi niinku tällainen winner takes all kuija musta tuntuu ja vielä niin että kun se arvo mitä sillä tuotetaan on se että sä voit ikään kuin saada sen tekemään sun puolesta melkein minkä tahansa homman niin et sä niinku tavallaan voit Voisin kuvitella, että nyt me maksetaan chat-GPTstä aika matalaa kuukausihintaa tai käytetään sitä ilmaiseksi, mutta tulevaisuudessa, kun se muuttuu yhä tehokkaammaksi ja tehokkaammaksi, niin tulee perustelunmaksi käyttää ihan vaikka ihan yksityisenä kuluttajakäyttäjänä 100 dollaria tai euroa kuukaudessa, onko 1000 euroa kuukaudessa jo riittävä, mitä on valmis maksaa, jos ne kyvykkyydet, mitä Sam Alpan lupailee, niin tavallaan toteutuu, koska se sitten vastaavasti taas tehostaa niin mielettömästi sitä tavallista työtä, mitä ihminen tekee. Millä tavalla toi konsolidoi yhteen paikkaan taas pääomia, niin voi olla, että me saadaan tällainen vielä nykyistäkin huomattavasti konsolidoidumpi malli, missä meillä on yksi tai kaksi firmaa, jotka on useiden biljoonien, siis trillion dollar, Mulla on pikkasen sellainen huoli, että tästä syntyy sellainen vielä keskitetympi maailma.
^{Listen in Spotify 11:20}

Pod Person One

Sekojahan teki sellaista omaa ajatushautamon duuniansa tässä muutama viikko sitten, jossa ne rinnasti, kun oli tämä cloud transition. Säkin varmaan näit sen kaavion, jossa siellä pohjalla oli nämä edellisen aallon voittaneet, nämä infrafirmat niin kuin AWS, Apple. Sitten sulla oli security layer, data layer, developer layer, ja sitten sulla oli nämä appit. Ja nyt ne sitten rinnasti tämän tavallaan viereen laitettiin se AI-juttu, missä siellä on pohjalla nämä samat data hosting ja infrafirmat, ja sitten sulla on open AI-meta, ja tällaista on siinä seurauskerroksessa. Ja sitten se app space on ihan totaalinen plankko tällä hetkellä. Ja nythän se sekoaja sanoi, että hei, itse asiassa se don’t worry, että tämä tulee tämä iso tyhjä tila täyttymään samalla tavalla, kun se täyttyy tässä cloudissa, niin se tulee täyttyä lukuisilla äärettömän arvokkailla firmailla. Uskoiko se tähän? Tuo on vähän vastaan, mitä sä sanoit tuossa, vai ymmärsikö mä väärin?
^{Listen in Spotify 14:56}

Pod Person Two

Tällä hetkellä se suosituin appi on ChatGPT, jota tekee OpenAI, joka on käytännössä se firma, jolle Microsoft on outsourcessa nuoman tekojen kehityksensä. niin se on tällä hetkellä ainakin vielä kuitenkin niin integroitu. Ja jos nyt ajattelee, niin meta on minusta myös aika integroitu toimija. Alussa oli API ja sitä kauttahan meilläkin oli vaikka Applifier Portfoliossa, joka kasvoi metan päällä, oli tällaisia appeja. Mutta sitten kasvun tuloksena meta tavallaan sulki ne APIit ja ikään kuin otti koko sen ekosysteemin itse haltuun.
^{Listen in Spotify 15:52}

[jukepod]

Pod Person One

Joo, että sekoajan Teesi on, että OpenAI ja Meta ovat samanlaisia firmoja kuin aikaisemmin oli vaikka Twilio ja Unity. Ne ovat tällaisia tavallaan developer-työkaluita. Tietysti mielessä niiden päälle syntyy äärimmäisen paljon arvokkaampia firmoja vielä, kuten on syntynyt tuossa Cloudissa. että uskoo kuka uskoo, mutta tämä on tavallaan se heidän sijoitusteesinsä ja sellainen yksi vaihtoehtoinen tulevaisuus.
^{Listen in Spotify 16:30}

Pod Person Two

Joo, sehän tarkoittaisi hyvää meille kaikille, koska silloin just esimerkiksi Suomesta käsin pystyisi vielä rakentamaan tällaisia merkittäviä firmoja, jotka hyödyntää sitä vaikka just OpenAIin tai Googlen tai noiden muiden kovien tekoälyn mallin kehittäjien vaikkapa metan alustoja sitten rakentaakseen tuollaisia isoja supercellin tyyppisiä megabisneksiä.
^{Listen in Spotify 16:56}

Pod Person One

Se on ihan totta. Eli tässä on nyt mainittu jotain vaikka Dropbox tai Shopify, jotka oli näissä cloudissa näitä tällaisia superarvokkaita firmoja. Ne eivät ole mitään syytä, etteikö Suomesta voisi tulla tuollaisia firmoja. Siis se ei mitään syytä, ne on aika tällaisia paikkariippumattomia hyville foundereille.
^{Listen in Spotify 17:19}

Pod Person Two

Joo, siis sehän se, mitä itsekin olen paljon miettinyt, on, että tavallaan se tekoäly nimenomaan on hyvä tunnistaan, mikä se on se distribuutio jossain datassa, mikä näyttää ihmisen silmään liian monimutkaiselta, kaoottiselta epätarkalta, että siinä ei ole mitään patternia, mutta jotenkin ihmeen kaupalla se tekoäly vaan, kun sitä dataa on riittävästi ja sitä poveria on riittävästi sillä tekoälyllä ihan energiaa käyttää siihen sen analysoimiseen, niin se kuitenkin löytää sieltä sen ennakoitavissa oleva distribuutio ja sitä kautta pystyy arvaamaan, että mikä se seuraava sana tai pikseli kuvassa tai joku nuotti, kun tehdään vaikka lauluja niin on, mutta nyt se datan tyypit on tavallaan pikkuhiljaa leviämässä siitä, että vaikka Tesla tekee tätä itseajavien autojen tekoälyllä perustuvaa ajamismallia, mikä sitten osaa kääntää rattia, painaa kaasu tai jarrua yksikköön ja sen mukaan, mitä ne kamerat seuraavaksi olettaa näkevänsä sen perusteella, mitä äsken just tapahtui. Tämä nyt vaikka just, meillekin on yksi firma Portfolios, just juttelin, Founderi Hannu Rajaniemen kanssa, jolla on Helix Nano, joka rakentaa tällaista tekoälymallia, joka sitten ohjaa tällaista liquid handling robotia, joka pystyy itse tekemään kokeita ja sitten analysoimaan kokeiden tulokset ja sitten sen perusteella päättämään, että minkälaisen kokeen se tekee seuraavaksi. sekoittamaan sopivat litkut ja sitten testaamaan, että minkälainen tulos siitä syntyy.
^{Listen in Spotify 17:37}

Pod Person One

Eli se on tämmöinen lab scientist in a box.
^{Listen in Spotify 19:14}

Pod Person Two

Joo, käytännössä se automatisoi tällaisen perustutkintotasoisen lab scientistin. Jos ajattelee, niin se on vastaava tavalla, että siinä on näitä, se on tekoälyn automatisoitumissa. Ja nythän just Nobelin pankinto meni ekaa kertaa siis käytännössä tekoälyihmisille tiede hard science Nobeleita. Tuleeko tästä meillä tällainen tilanne, että voisiko Suomessakin ehkä löytyä jotain tällaisia datatyyppejä, se voi olla vaikka puolustussaralta tai jotain muualta, missä saadaan tällaisia datasarjoja tai olisi olemassa jo, joihin voitaisiin sitten kehittää tällaista siihen spesifiä tekoälyä.
^{Listen in Spotify 19:16}

Pod Person One

Joo, että nyt jos mä vedän yhteen tämän tekoälyosan tästä, niin mä luulen, että kun mä katson tässä mun kännykällä tällä hetkellä tätä sekojen kuvaa, niin se sijoittajien frustraatio tulee siitä, että ne ei näe, että niiden firma on tuossa valkoisella speissillä. Niin, niin. Että näkee, että ne on jotain sellaista, joka on siellä laitamilla, mutta ne ei ole tavallaan rakennettu single purpose tavallaan AI-driven firmana tekemään jotain tuossa. Tämä on mun mielestä mikä se iso huolehaihe on tai tämmöinen suuttumus, mitä tässä struggle surveyissa tuodaan esille. Tultiinko me tästä jotenkin hulluun hurskaammaksi? Mikä tästä olisi yhteenveto tästä Schlossin sinänsä erittäin ansiokkaasta raportista, jota hän aikoo tehdä tästä eteenpäin vuosittain?
^{Listen in Spotify 19:55}

Pod Person Two

Yksi juttu, mikä siitä jäi ehkä vielä käsittelemättä vähän, oli se, eikö siinä kysytty myös motivaatiota näille founderille päätänsä perustaa firmaa?
^{Listen in Spotify 20:39}

Pod Person One

Joo, kysyttiin. Mun mielestä se oli erikoista. Mulle joskus joku opetti, en muista kuka, että ihmiset tekee asioita joko rahasta, vallahimosta, tällaista hyväksytyksiä tulemisesta tai ne haluaa jotain kuuluisuutta johonkin lehden kanteen tai sitten tekee siitä, että ne haluaa saada asioita aikaa. Ja yrittäjähän pitäisi tietysti tehdä tästä, että haluaa saada asioita aikaan, muuten se on liian vaikea tehdä. Mutta tässä ei ollut kysytty rahasta mitään eikä kuuluisuudesta. Tässä vaan kysyttiin, merkityksellisyydestä ja yllättäen nämä merkityksellisyystekijät olivat hirveän korkeita.
^{Listen in Spotify 20:46}

Pod Person Two

Niin, se on aika helppo ehkä sanoa, että totta kai haluat tehdä jotain merkityksellistä. Mutta joo, että ehkä tuosta, jos sitä olisi kysytty Amerikassa, niin juuri yksi tällainen trendaava Reddit-threadi liittyi siihen, kun joku oli kysynyt, että hei, että hän on miehensä vai oliko se vaimonsa kanssa, niin tällaisella trackillä, että Jos he jatkaa tällä tavalla työntekoa, niin sitten he ovat riittävän varakkaita joskus myöhässä late 30’s, ennen 40’stä kuitenkin vielä lastentekoijassa, että he voisivat sitten tehdä lapset ja fokusoitua täysin lapsiin, että onhan tämä nyt oikea trackki. Sitten tuli hirveä debatti, että kannattaako lapset tehdä jo aikaisemmin vai pitäisikö odottaa siihen asti, että on riittävä varakas. Sitten tuli jotenkin minulla vain sellainen olo, että ehkä vielä iso ero Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä on, että jenkin todella miettii, nuoret ihmiset tosi tarkkaan sitä financial independencea ja ajoitusta esimerkiksi lasten teon kannalta siitä näkökulmasta ihan supertarkkaan. Ja se merkittävästi vaikuttaa mun kokemuksen mukaan kyllä siihen motivaatioon, miksi jotkut ryhtyy yrittäjiksi.
^{Listen in Spotify 21:24}

Pod Person One

Joo, no se puuttu tästä. Mä olin vähän yllättynyt. Eli tässä vaan kysytään eri tavalla sitä, että koetko työsi tärkeäksi ja merkitykselliseksi. Ja sitten tässä oli viimeinen kiinnostava oli tämä, että jos saisin valita uudestaan niin ryhtyisinkö founderiksi, niin vain 7 prosenttia ei ryhtyisi. Ja 13 prosenttia oli neutraaleita, ja loput oli sitten sitä mieltä, että kyllähän ryhtyisi ihan täysin varmasti ikään kuin uudestaankin. No. Mutta mikä tässä nyt, onko tämä joku tämmöinen startuppien ryömimisen kuva, vai mitä se Struggle tarkoitti? Onko tämä… Riuttamisen kuva. Riuttamisen kuva. Mikä tästä on johtopäätös? Tuutitko vain siihen tulokseen, että maailma on mennyt back to basics, että bisnessen täytyy olla hyvin, jotta niillä löytyy rahaa? Niiden täytyy olla joko hyviä tai riittävän kunnianhimoisia. Ei, se on huono lopputulos. Siihen sopii runo rakkaudesta. Oi lemmin, lemmin sua armain, kädestä pidä mun rakasta firmaa. Vien sinut kesällä vihille vain, vaik vekselit taseessa kirmaa. Oi saavu saavu mun rakkahin, Jumala yhteen meidät siirti. Sinut sormuksen suutelin kihloihin, sijoittajat töpselin irti piirti. Oi hohda hohda kuin kesäyö, lemmen ratsumme kohtaavat salaa. Konkursseina rakkauden laupea työ, betoni anturaan meidät valaa. Tässä oli kyllä struggle. Kyllä.
^{Listen in Spotify 22:36}