Tesi: Suomen pääomasijoitusmarkkinoiden uusi gorilla

jukepod · November 17, 2024, 8:26am

Episode description

Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää lausuntoja Tesin mullistavasta strategiasta, joka lupaa kaksinkertaistaa sijoituskapasiteetin ja viisinkertaistaa suorien sijoitusten määrän. Jos strategia toteutuu, Tesi kasvaisi Suomen pääomasijoitusmarkkinoiden “gorillaksi”, sijoittaen kasvuyhtiöihin saman verran kuin kaikki suomalaiset venture capital -rahastot yhteensä. Mitä tämä tarkoittaa suomalaisille kasvuyrityksille ja pääomasijoitusmarkkinoille? Timo Ahopelto ja Jyri Engeström tarjoavat syvällisen analyysin Tesin suunnitelmista ja niiden potentiaalisista vaikutuksista. Jakson lopussa kuulemme inspiroivan runon yrittäjyydestä: laantuuko yrittäjän myrskytuuli ja meneekö miekka tuppeen?

^Source

Transcription

The transcription is automatically generated and it might have errors in the beginning. If you see errors please provide a fix for it by quoting a reply.

### Pod Person One

Työ- ja elinkeinoministeriö eli TEM julkaisi uuden sijoitusstrategian TESille. Timo, minkä takia kaikki on tästä niin pöyristyneitä? Mä luulen, että kaikki löytää sieltä jotain, joka on haitallista niille.
^{Listen in Spotify 00:02}

Pod Person Two

Miten se voi olla haitallista, jos TESin yleinen budjettihan kasvaa ihan hemmetistä? Joo niin, kasvaa. Se on ihan totta. Eli TESi on sijoittanut noin 800 miljoonaa tällaisella tarkastelujaksolla ja nyt se tuplaantuu yli kahteen miljardiin melkein.
^{Listen in Spotify 00:14}

Pod Person One

Joo, niin mä muistelen, että Tesin, kun Tesihän on sijoittanut siis sekä rahastoihin että sitten suoraan näihin firmoihin, niin eikö tässä nyt ollut ideana se, että niitä rahastoja leikataan ja niitä suoria sijoituksia kasvatetaan?
^{Listen in Spotify 00:29}

Pod Person Two

Joo, eli suorien sijoitusten määrä viisinkertaistuu ja samalla rahastosijoitusten määrä kasvaa 16 prosenttia. Eli eihän niitä sitten leikatakaan niitä rahastoja? Ei niitä leikata muuta kuin buyout-rahastoilta. Eli itse asiassa tämähän on venture capital-toimialalle valtavan hyvä uutinen.
^{Listen in Spotify 00:44}

Pod Person One

No… Käytännössähän se sitten tarkoittaa sitä, että jos mä mietin vielä niitä suoria, muistaakseni Tesi on sijoittanut jotain 40-50 miljoonaa vuodessa about suoria sijoituksia. Jos se menee yli 200, niin sehän tarkoittaisi sitä, että Tesi alkaisi sijoittaa suunnilleen yhtä paljon suoria sijoituksia kuin kaikki muut WC-t yhteensä vuositasolla.
^{Listen in Spotify 01:05}

Pod Person Two

Joo, kyllä. Ja tämä on se, mikä on varmaan se isoin huolenaihe tällä tavallaan toimialalla tässä Kenessä. TESistä tosiaankin tulee vuositasolla yhtä iso tai isompi kuin kaikki suomalaiset venture-rahastot yhteensä sijoittajana tällä markkinalla.
^{Listen in Spotify 01:28}

Pod Person One

Juuri. Aika mielenkiintoista. En tiedä yhtään muuta tällaista länsimaata, missä olisi tällainen tilanne. Ehkä tulee mieleen, että joku Singapore, jossa voisi temasekolla verrokin.
^{Listen in Spotify 01:42}

Pod Person Two

Joo. Tästähän on kirjoitettu muutamia kirjoja. Esimerkiksi Josh Lerner on kirjoittanut tällaisen kuin Boulevard of Broken Dreams, jossa pohditaan valtion roolia startup-ekosysteemissä. Lernerin mukaanhan tärkeitä asioita, mitä tässä olisi, niin olisi nimenomaan se, että valtio loisi tällaisen toimintaympäristön johon kuuluu riskialttiin tutkimuksen tukeminen, erilainen innovatiivisten ratkaisuiden ostotoiminta, valtiollisten tahojen, vaikka ministeriöiden ja terveydenhuollon yksiköiden toimesta. Siinä vähän karsastetaan sitä, että valtio hyppäisi näin voimakkaasti suoriin sijoituksiin.
^{Listen in Spotify 01:55}

jukepod · November 17, 2024, 8:26am

Pod Person One

Niin, kai se on se idea, että enemmänkin valtio kannattaisi ostaa strategisesti firmoilta sellaisia tuotteita ja palveluita, jotka jollain tavalla on yleisesti kansantalouden kannalta strategisia.
^{Listen in Spotify 02:47}

Pod Person Two

Joo, siis tämä Löhner nimenomaan käyttää tietenkin silikon väliä tässä kirjassaan tällaisena esimerkkinä valtion onnistuneesta välintulosta. Ja hänen mielestään siinä on kaksi asiaa, eli toinen on tällaisen vahvan startup-ekosysteemin luominen, johon kuuluu erityisesti DARPA. ja sitten erilaiset mallit, joilla yksityistä pääomaa on houkuteltu sijoittamaan näihin startup-yhtiöihin.
^{Listen in Spotify 03:05}

Pod Person One

Joo, niin Jenkeissähän on tehty parikin tärkeät tuollaista verouudistusta silloin aikana, oli se mikä Small Business Act 50-luvulla ja sitten se ERISA 70-luvulla, jotka oli tällaisia merkittäviä ikään kuin verotuksellisia ratkosia, mitkä helpotti sitä VC-toimintaa ja kasvatti sitä skaalaa.
^{Listen in Spotify 03:30}

Pod Person Two

Joo, se on totta. Ja sitten toinen on nämä, niin kuin Jenkeissä puhutaan, procurement policy, Eli nimenomaan innovatiiviset ostot alkavilta yrityksiltä. Ja näitä tämä learner pitää sellaisina hyvin keskeisinä elementteinä. Ja nämähän on molemmat sellaisia, jotka nimenomaan vaikuttaa tähän ympäristöön. Että ne ei suoraan tuo ikään kuin valtion rahaa startupeille, vaan ne ikään kuin mahdollistaa, että sitä rahaa tulisi enemmän. Että onko tämä niin kuin, me näemme Suomessa tavallaan ainakin vähän vastaan tätä learnerioppia tässä kohtaa.
^{Listen in Spotify 03:48}

Pod Person One

Mietin justiin, että nyt tuo kuulostaa siltä, että nimenomaan panostetaan siihen, että valtios tulee yhä tärkeämpi ja isompi omistaja yhä useammassa kasvufirmassa. Onko tuo välttämättä niin huono juttu?
^{Listen in Spotify 04:22}

Pod Person Two

Tämä on nyt se kysymys, mitä tässä pohditaan. Eli nyt jos me otetaan sitten toinen tällainen alueen kirjailija. Kaikki varmaan tuntee tämän Matsukaaton. Hänellähän on tämä kirja Entrepreneurial State. Hän argumentoi siinä, että se, että jos valtio menee vahvasti suoriin sijoituksiin startup-yhtiöihin, niin silloin siitä tulee tällainen teollisuus- tai elinkeinopolitiikan temmelyskenttä, eli enää ne ei itse asiassa valita firmoja, joilla on parhaat toimintaedellytykset, vaan valitaan firmat, jotka täyttää parhaiten tällaista poliittista tahtoa.
^{Listen in Spotify 04:38}

Pod Person One

Jep, niin tämä ongelma silloin just siinä on se, että valtio alkaa ikään kuin sanotaan picking winners, valitsee niitä voittajia, ja se ei enää olekaan markkina, joka valitsee ne.
^{Listen in Spotify 05:15}

Pod Person Two

Joo, juuri näin, ja Mä oon pohtinut tätä, kun tämä Tesin paperi tuli. Nythän mun mielestä on oikeastaan aika perusteltu. Esimerkiksi Ranskahan tekee silleen, että meillä on kvantti ja keinoäly, ja me ohjataan todella paljon rahaa valtiona näihin kahteen alueeseen. Jenkeissä on esimerkiksi climate-teknologia, niin kuin tiedetään. Siinä on paljon laitettu rahaa jopa hiilikredittien ostamiseen, jotta saadaan sitä hiilikredittituotantoa ylöspäin. Ja nyt tietysti Suomessa varmaan ihan samalla tavalla pohditaan, että pitäisikö meillä olla jotain toimialoja. Miksi tämä olisi väärin tehdä Suomessa, kun kaikki muutkin tekee maapalloa samalla tavalla?
^{Listen in Spotify 05:25}

jukepod · November 17, 2024, 8:26am

Pod Person One

Niin, siis toi mun mielestä tuossa on kiinnostavaa tämä, että niin satsataan nimenomaan siihen, että omistetaan sen sijaan, että tilattaisiin. Esimerkiksi tulee mieleen meilläkin firmoja, jotka vaikka noita jenkkifirmoja miettii, missä just vaikka DARPA, Department of Energy, Department of Defense, ne ostaa niiltä, tekee näitä tällaisia, on tavallaan pilottiasiakkaita, jotka sitten saa sen firman sitä kautta keräämään, että on helpompi firman tietysti kerätä rahoitusta, kun silloin näyttää, että okei meillä on tästä tällainen tilaus tulossa tai vaikka lainaa johonkin uuteen tehtaaseen tai muuhun silloin, kun voi näyttää, että täällä on tällainen forward looking contract, missä nyt vaikka Department of Energy tilaa jotain tai vaikka joku puolustusteknologia tai dual use teknologia, mitä sitten että joku Department of Defense, Pentagon alajaosta pystyy tilaamaan etukäteen. Että noihän on tosi merkittäviä usein ja ne on oikeasti ne asiat, mitä ilman tuskin monikaan noista puolustustartapeista jenkeissä oikeasti pääsisi edes liikkeelle. Että tuohan vähän niin kuin kokonaan puuttuu Suomessa. Että nyt ei ehkä just nyt satsata siihen, että enemmän satsataan siihen, että Te siis tosiaankin tulee hetkinen siis 5-10 kertaa isompi kuin mikään muu pääomasijoitusrahasto Suomessa, että aivan dominantti yksi rahasto tai tällainen pääomasijoittaja, joka sitten voisi ajatella niin aika pitkälti määrittää sitä, että mitkä firmat saa rahoitusta ja mitkä ei. Joo.
^{Listen in Spotify 06:03}

Pod Person Two

Tämä on mun mielestä todella kiinnostavaa. Kun mä lueskelin uudestaan tämän Matsukaatton ja Lernerin näitä kirjoja ja heidän tekemiä akateemisia tutkimuksia, niin molemmat nostaa tämän toimintaympäristön ja nämä verouudistukset. Ja näähän on Suomessa tämmöinen tabu. Eli jos joku sanoo jotain veroista, niin se käytännössä tarkoittaa, että yrittää ajaa omaa asiaa. Ja näinhän kävi vähän kuin tuo Suomen startup-yhteisö, jossa me molemmat tietenkin ollaan aktiivisia, niin tässä mennä viikolla kertoi, että tuon Orbon työryhmän kannattaisi miettiä tällaista small business act-tyyppistä verouudistusta Suomeen. Eli jos sijoitat rahaa kasvuyhtiöihin ja saat siitä tuottoa, niin se tuotto on verotonta jo saman tien. sijoitat sen seuraavaan kasvuyhtiöön. Silloinhan valtio ei menetä yhtään verotuloja, että se verotulojen saaminen korkeintaan viivästyy, ja mä väitän, että valtio ei todellakaan menetä yhtään, koska ne verotulot olisi muuten jäänyt saamatta, koska niitä rahoja ei olisi sijoitettu. Eli nythän Suomessa tällaista aina sanotaan, että suosii sitä harvalukusta jotain rikkaiden joukkoa, jotka sijoittaa näihin muutenkin, mutta itse asiassa USA kävi sillä tavalla, että Huomattavasti useampi ihminen alkoi sijoittaa näihin startup-yhtiöihin, jotka ei aiemmin sijoittanut niihin, jolloin ikään kuin se kakun koko kasvoi sen sijaan, että oltaisiin menetetty verotuloja. Tämä on semmoinen, mitä molemmat näistä tieteenharrastajista ainakin suosittelee vahvasti näissä kirjoissaan. Miksi tällaista ei Suomessa pystyisi tekemään? Mä itse uskon siihen, että Suomessa ihan varmasti tullaan jossain vaiheessa toteuttaa tuo uudistus. Se on vaan järkevää. Joo. Yksi muuten sellainen, mitä aika monet on kriitisoinut tässä pääomansijoitusalalla, niin on tämä Tesin strategian linjaus, että Tesi ei enää sijoita. venture capital-toimijoiden kolmanteen rahastoon ja siitä eteenpäin. Eli he sijoittaisivat vain ekaa ja toiseen, mutta ei enää kolmanteen, neljänteen ja niin edespäin.
^{Listen in Spotify 07:41}

Pod Person One

Niin joo, sehän menee usein sillä lailla, että kun uusi pääomasijoittaja ilmaantuu kentälle ja kerää eka rahastonsa, niin useinhan se tietysti sanotaan, että se ensimmäinen rahasto on se kaikkein vaikein, kun pitää lähteä tyhjältä liikkeelle. Ymmärrän, että siinä on niin järkevää ajatella näin, että Tesi olisi siinä mukana, mutta sitten siinä on kai ajateltu näin, että Tesin kuitenkin tehtävänä on vaan ikään kuin kickstartata jotain sellaista, mitä muuten syntyisi ja sitten tällaiset rahastot, jotka on ehtineet sinne kolmanteen rahastoon, Niiden pitäisi pystyä ikään kuin toimimaan markkinaehtoisesti ilman sitä valtion tukea, mutta käytännössä me tiedetään, että miten VC toimii, niin sehän menee niin, että usein se kakkosrahasto vähän niin kuin nousee sen ykkösrahaston jälkeen helpommin, kun siinä ykkösrahastossa ei ole ehkä vielä ehtinyt tulla palautuksiin, mutta usein paperilla voi rahasto näyttää hyvältä. Sitten kolmas rahasto on se, missä usein tulee, itse asiassa se on se vaikeampi sen takia, että sitten oikeasti sen ykkösrahaston olisi jo pitänyt palauttaa jotain ja tänä maailman aikana usein ne rahastot palauttaa paljon hitaammin kuin olisi toivottu ja sen takia monet WC-t nimenomaan sitä kolmas rahastoa sanotaan semmoiseksi kuolemanlaksuksi. Olisi ehkä voinut ajatella, että jos ajattelee VC-toiminnan näkökulmasta, niin nimenomaan olisi tällaisen valtiollisen toimijan, joka haluaa, että ne rahastot ei kaadu, niin kannattanut varautua siihen, että se joutuu joitain näistä just siinä kolmosessa tukemaan.
^{Listen in Spotify 09:31}

Pod Person Two

Joo, tämä on mun oma kokemus ihan omasta Lifeline-kokemuksesta myöskin. Me oltiin siinä onnekkaassa tilanteessa, että meidän ykkösrahaston performanssi oli niin valtavan hyvä, että sillä se kolmosrahasto ikään kuin syntyi aika automaattisesti. Mutta monesti aikaisen vaiheen rahastoissa hyvilläkään tiimeillä se ei ole tilanne. Saatikka sitten, jossa sun eka rahasto on mennyt ikään kuin vähän harjoitteluun. Ja se kakkosrahasto olisi hyvä, niin se kolmosrahasto on siinäkin tapauksessa se kaikkein vaikein. Niin, kakkonen ei ole ehtinyt vielä ikään kuin näyttää, mitä tuloksia on. Sinänsä looginen strategiahan olisi sijoittaa ykköseen ja kolmoseen. Ja jättää kakkonen välistä.
^{Listen in Spotify 10:59}

Pod Person One

Jotenkin se tuntuu vähän arbitraalissa, että se koko idea siitä, että pitäisi etukäteen määrätä, että jotenkin mihin rahastoihin, että sijoitetaan vaan joihinkin ja joihinkin ei. Luulisin, että se olisi joustavampaa katsoa markkinatilanteen mukaan, voisi ajatella, että valtion näkökulmasta olisi tosi tärkeää, että hyvät rahastot säilyisivät hengissä eikä kaatuisi siksi, että niiden joku nelos-, vitos- tai kutosrahasto, en tiedä, jostain markkinaoikeuksista johtuen ei nousisi, niin silloin voitaisiin tulla mukaan strategisesti.
^{Listen in Spotify 11:39}

Pod Person Two

Sitten tässä on tällainen uusi iso rahapuuli on tulossa pääomasijoitusrahastoille, jotka haluaa kasvaa kansainväliseen isompaan kokoluokkaan. Tesi ei ole aikaisemmin sijoittanut sellaisiin ollenkaan ja nyt varataan 15-50 miljoonan kertasijoituksia, noin 300 miljoonaa euroa edestä tällaisiin rahastoihin.
^{Listen in Spotify 12:10}

Pod Person One

Tämähän on juuri se, mistä mekin on puhuttu. Suomesta, kun mä olin juuri klasmikko Nordic Ninjalta, oli järjestänyt tällaisen WC-den lounaa, mikä oli ihan mahtavaa. Terveisiä vain Nordic Ninjalle, kiitokset järjestämisestä. Siinä näytettiin slaidiin tai tällaista Exceliin, mihin oli kerätty kaikki suomalaiset WC-rahastot. Mutta siinä oli pitkälle neljättäkymmentä VC-rahastoa Suomessa, suomalaista VC-rahastoa, jotka sijoittaa aktiivisesti tällä hetkellä Suomessa. Eli tosi monta VC-rahastoa, paljon enemmän kuin olin kuvitellut. Mutta kaikki nämä järjestäen oli siis koko luokaltaan, alle 150 miljoonaa. Itseasiassa Lifelinein vitosrahasto, joka on noin 150-160 miljoonaa, on se suurin ja suuri osa on alle 100 miljoonaa. Mehän tiedetään se, että ne kaikki sijoittaa varhaisessa vaiheessa, ne on pieniä rahastoja ja ne ei kykene tekemään näitä isompia tikettejä ja tämä on ollut se ongelma, minkä takia voidaan sanoa, että kertautuvalla vaikutuksella, niin voisi ajatella, että nämä Voltit ja Supercellit muuttavat, niin kuin myyty ulkomaille ennen kuin ne on päässyt kasvamaan itsenäiseksi isoiksi pörssiyhtiöksi.
^{Listen in Spotify 12:30}

Pod Person Two

Mutta mitä sitten, eli se idea tässä on varmaan se, että koska Suomessa on pieniä pääomasijoitusrahastoja, niin täällä ei kyetä tukemaan niiden firmojen kasvua, jolla ne firmat myydään tai jää pieniksi. Mutta mitä sitten semmoinen argumentti, jonka ekonomisti aina tässä kohtaa esittää, että kyllähän hyvät firmat aina saa rahaa ja rahoitusmarkkinahan on globaali, jossa parhaat kohteet löydetään sijoittajien toimesta.
^{Listen in Spotify 13:42}

jukepod · November 17, 2024, 8:26am

Pod Person One

Niin, mutta kun se ei oikeasti ole likvidi sillä tavalla. Se ei ole täydellinen markkina. Venture-markkina. Ei, varsinkaan venture-markkina. Sehän on äärimmäisen illikvidi. Ja kyllä rahastot ja esimerkiksi nimenomaan amerikkalaiset rahastot, nehän suosii sitä, että ne pääsee sijoittamaan amerikkalaisiin firmoihin, jotka kasvaa globaaleiksi kategoriajohtajiksi. Suosiiko ne? Kyllä mä uskon. Kyllähän se näkee ihan siinä, että katsoo, että mihin se raha sijoitetaan. Ne sijoittaa mieluummin kotimaisiin firmoihin ja mieluummin vielä vaikka niin, että nämä sitten ostaa näitä eurooppalaisia, Volt ja sun muita, mutta mieluiten niin, että ne emoyhtiöt säilyis siellä Jenkeissä. Mistä se johtuu? Onko se vaan niin isänmaallisia? Kyllä mekin sijoitettaisiin mieluummin suomalaisiin kulkumaisiin firmoihin, jos me ollaan suomalaisia. Miksi? Silloin se on lähempänä tässä. Me ymmärretään paremmin, miten täällä toimii lainsäädäntö, juridiikka. Me tavallaan keskitetään tänne, niin kuin ikään kuin vedetään kotiin päin. En mä usko, että siinä on mitään ihmeellistä.
^{Listen in Spotify 14:03}

Pod Person Two

Sä oot tuossa, sen takia mä halusin haastaa, että mä oon nimittäin täysin samaa mieltä. Ja tää on semmoinen, mikä aika usein ohitetaan, vaan sillä, että kyllähän ne parhaat firmat saa rahaa. jos sä oot super siellä kategoriassa, niin sulla tulee kyllä rahaa ihan mistä päin maailmaa tahansa, mutta se on aikamoinen anomalia.
^{Listen in Spotify 15:01}

Pod Person One

Mietitään vaikka Ouraa, että sehän on niin kuin, ja tuossa UAS Vision-podcastissakin Elina ja Aleks totesivat, tai joku ne ihmettelivät, että onko Oura edes suomalainen yhtiö enää, kun siinä on kansainvälinen johto ja CEO istuu pilaksossa ja useimmat VC-sijoittajatkin on nykyisin amerikkalaisia
^{Listen in Spotify 15:18}

Pod Person Two

Meillä muuten eilen oli just Ouran puhelu ja siinä yksi amerikkalainen sijoittaja oli hirveän tyytyväinen firman Uuden sormuksen launchiin ja kaiken näköiseen kasvuun ja muuta. Firmahan on fantastisessa kunnossa, mutta hän sanoi, että tämä on viimeinen kerta, kun hän sijoittaa suomalaiseen firmaan. Minkä takia? Lainsäädäntö on hänen mielestään liian koukeroista. Mä oon kyllä vähän eri mieltä, mutta se on vaan tämä koettu. Ikään kuin sulla on niitä unicorn-firmoja siinä sun ikkunan allakin, kun katsot toimistosta, niin sä mietit, että minkä takia tehdä se lisäeffortti ja lähteä sijoittamaan tänne periferiaan. Niin. Siitä kautta mä oon täysin sitä mieltä, että esiin noin 300 miljoonaa kansainväliseen tason kasvurahastoiksi pyrkiville isompiin VC-rahastoihin on kyllä kun nenä päähän tähän Suomen tilanteeseen ja se on semmoinen tarvittava. HS Vision podcastissa hän sanotti, että kun mä oon puhunut tästä, niin Timo Ahopelolla on ketuhäntä kainalossa, koska hän ajaa tässä omaa etuaan, mutta mä kyllä ajaisin oikeasti tätä, vaikka mulla ei olisikaan rahastoa ja se syy on se, että kaikki tieteellinen tutkimus ja kaikki käytännön evidenssi, osoittaa siihen suuntaan, että venture capital ja ne isoimmat kasvuyritykset ja niiden syntyminen on käytännössä se, joka ajaa kansakuntien vaurautta ylöspäin ja se on ainoa terottava tekijä. Jos me katsotaan vaikka Euroopan BKT-kasvua verrataan USA-BKT-kasvuun, niin kun siitä siivotaan teknologia pois, niin ne käyrät on aika samanlaisia. Ja kun siihen lisätään teknologia, niin yllätys, yllätys, USA, Kiina, tämän kaltaiset maat on ylivoimaisia.
^{Listen in Spotify 15:39}

Pod Person One

Niin siis ja tässä näkökulmassa tuo just toi TESin strategian uudistaminen, niin Ei musta ollut oikeastaan lainkaan huono juttu. Mä olin itse asiassa aika innoissani siinä, kun faktisesti se, mitä siinä ollaan tekemässä, ollaan laittamassa lisää rahaa kiinni kasvuyrityksiin. Se sitten, että siinä esimerkiksi päätettiin ottaa rahoitusta pois vaikka buyout-fandelta. Niin okei, mä ymmärrän, että se on ehkä joidenkin buyout-fundien mielestä huono juttu, mutta näin laajemmin ottaen kattoon, niin kuitenkin se kokonaispotti on kasvamassa aika paljon. Ja tällä hetkellä, niin juuri tässä nyt sattuu olemaan sellainen väline, mikä meillä on käytettävissä näiden kasvufirmojen rahoittamiseksi.
^{Listen in Spotify 17:14}

Pod Person Two

Joo, se on ihan totta. Mä näen tällaisen tilaston, että… Tukien tätä, että minkä takia buyout-sijoittamista kannattaisi jatkaa, eli Suomen 500 suuremman yrityksen joukkoon on viimeisen kymmenen vuoden aikana nousseista 30 prosenttia pääomasijoitustaustaisia, ja näistä 87 prosenttia on buyout-sijoittajien omistuksessa ollut. Eli 30 prosenttia firmoista, jotka on noussut 500 suurimman yrityksen joukkoon, on pääomasijoittajataustaisia ja niistä 87 on buyout-sijoittajan omistuksessa. Nyt mennään vaarallisille vesille, koska me saadaan kaikki buyout-sijoittajat niskaamme seuraavaksi, mutta Mun mielestä tavallaan tämä kuvaa aika hyvin sitä Suomen ongelmaa, koska aika isonoista, osa noista 500 suurimmayrityksen joukkoon nousseista hyvin todennäköisesti ei ole tällaisia globaaleja championeja, globaaleja mestareja, globaaleja alansa ykkösfirmoja, vaan ne on ikään kuin paikallisesti toimivia firmoja, jotka on saanut kehitettyä itselleen ison liikevaihdon. Ja mä en vaan oikeasti usko, että Suomen talous tavallaan korjaantuu sellaisten firmojen toimesta. Niin valitettavaa, kun se onkin aina mahtavia firmoja, se on mahtavaa duunia, siellä on tehty todella paljon arvoa, luotoja ja muuta, mutta me tarvitaan lisää Voltteja, Ouria, tämän kaltaisia firmoja mun mielestä.
^{Listen in Spotify 17:55}

Pod Person One

Joo, niin se ehkä mikä siinä tavallaan jää huomaamatta on se, että Se, milloin väli, mikä liikuttaa viisaria kansantalouden tasolla, on nämä globaalit kategoriajohtajan alustafirmat. Sellaiset firmat kuin Google, Meta, Tesla, Nvidia. Tällaiset jättiläismäiset alustat. Meidän on vaan pakko kasvattaa sen koko luokan firmoja täältä jatkossa. Ja siinä tämä vaan faktisesti tämä buyout-meenikki, niin sille ei ole mitään rosa eikä arpaa.
^{Listen in Spotify 19:18}

Pod Person Two

Niin, että silleen, jos menee takaisin vielä tuohon, niin tämä politiikkahäiriö tai markkinahäiriö suorien sijoitusten kasvun takia, niin sehän on tämä iso juttu, mitä ehkä porukka pelkää ja kritisoi tässä. Onko se sun mielestä todellinen? Onko tässä riski vähän niin kuin silloin, kun Sitra päätti joskus, oliko se 80- tai 90-luvulla, että nyt Suomeen tulee biotech-segmentti, ja siihen hassattiin käsittääkseni todella paljon rahaa, ja tuloksena oli oikeastaan kasakonkursseja?
^{Listen in Spotify 19:50}

jukepod · November 17, 2024, 8:26am

Pod Person One

Niin, varmaan se pelko on se, että se raha ikään kuin sijoitettaisiin huonosti sellaisiin firmoihin, joilla ei olekaan kasvuelityksiä sen takia, että ne vaan sopii esimerkiksi johonkin sanotaan nyt vaikka Se voisi olla, leikitaan vaikka ilmastostrategia tai puolustustrategia, että ne on niin kuin äänestrategisia, mutta niitä ei oikeasti kuitenkaan ole hyviä firmoja. Päinvastoin sitten myös, että nämä jo valmiiksi aika heikot suomalaiset VC-fundit ikään kuin heikentyisi entisestään siitä, että nyt ne häviäisi ja joutuisi kilpailemaan näissä diileissä ja todennäköisesti häviäisi tälle TESille, joka on niitä kymmenen kertaa isompi ja käytännössä pystyy sanelemaan ehdot, millä se sijoittaa näihin kasvufirmoihin.
^{Listen in Spotify 20:24}

Pod Person Two

No TESihän toisaalta sanoo tässä, että ne haluaa väistyä, jos siinä on yksityistä rahaa saatavilla.
^{Listen in Spotify 21:13}

Pod Person One

Joo, se on mielenkiintoista nähdä, miten se toimii. Sinänsä mä mietin, niin itsellä tulee kyllä mieleen, että se on lähinnä ehkä just jotain Temasekia Singaporesta on tällainen näin dominantti valtiollinen toimija, joka toimisi tällaisena cap tablella tällaisena investorina tämän tyyppisissä listaamattomissa startupeissa, ihan varhaisenkin vaiheen startupeissa. Ehkä erotuksena se, että Temasekhan sijoittaa globaalisti, eli ne nimenomaan pyrkii, ne on Didissä, ne on Alibabassa, ne on Mä en muista, oliko ne vaikka Uberissa, mutta valtavassa määrässä just näitä globaaleja kategoriajohtajan alustatason kokoisia firmoja. Siinä on Singapureilla globaali strategia vaan tehdä helvetisti rahaa menevällä mukaan niihin kaikkein voimakkaimpiin firmoihin maailmassa. Tesillähän tässä on tarkoituksena mun käsittääkseni vaan keskittää näitä sijoituksia suomalaisiin firmoihin. Siinä mielessä siinä on iso ero, mutta tietysti sitten tulee tosi dominantti täällä Suomessa. Kyllä mä itse jos ajattelee, niin näkisin, että se on sekä riski että mahdollisuus, että jos samaan aikaan pystytään kuitenkin sitten luomaan tää terve kansainvälisesti varten otettava isompi VC-fandien terve joukko, mitkä pystyy keräämään myös ulkomaista rahoitusta, niin se, että meillä on tällainen vähän darpamainen, mä voisin kuvitella parhaassa tapauksessa, tää on vähän se paras malli tästä vaihtoehtoskenaaria, mikä mä näin itse olen, ettei sit toimis vähän niinku joku darpa, tekisi fiksusti, lähtisi mukaan isosti sellaisiin firmoihin, joilla on tällainen kasvupotentiaali, sanotaan nyt just vaikka joku iSai, joka oikeasti olisi kaatunut, jos True Ventures ei olisi siinä series B-vaiheessa isosti tullut siihen mukaan ja käytännössä riskierannut niiden koko fundin, silloin kun ISIL ei vielä ollut toimivia satelliitteja, ei ollut mitään revenuuta, mutta vaadittiin kymmenen miljoonien satsausta, että saatiin näitä satelliitteja ammuttua taivaalle. Tällaisissa tilanteissa näkisin just, että se tulee ja pystyy tekemään tällaisia isoja tikettejä, joissa on iso riski, mutta myöskin high reward, jos ne toimii Suomen tasolla, koska sellaisesta firmasta voisi tulla tällainen globaali kategoriajohtaja, niin kuin ISIL nyt on tullut. Niin silloin se on musta ihan paikallaan, että meillä on tuollaista pääomaa, mitä laittaa.
^{Listen in Spotify 21:18}

Pod Person Two

Joo, se on ihan totta. Että sillähän, jos miettii, niin valtion duunihan on mun mielestä mahdollista se, että mahdollisimman paljon rahaa tulee suomalaisiin startup-firmoihin. Tämä tesihomma on osaratkaisu siinä. Nyt jos miettii ihan puhtaasti sen leveroinnin kannalta, jos ajattelee, että tesi sijoittaa vaikka kolmasosan jostain kierroksesta, niin silloin se ratio on tavallaan kolmonen. Eli Tesi sijoittaa 10 miljoonaa 30 millin kierroksesta, niin kolminkertaisena tulee se raha tai kolme kertaa tulee rahaa firmaan. Ja mä laskin äkkiseltä, että jos Tesi sijoittaisi esimerkiksi kasvurahastoon tai pääomasijoitusrahastoon 20 prosenttia siitä rahastopääomasta, niin se suunnilleen 25 kertaistuu sen yrityksen elinkaarena, jolloin se ikään kuin leverointikerroin on aika paljon isompi siinä, että suunnataan rahastosijoituksiin versus että sijoitetaan suoriin sijoituksiin.
^{Listen in Spotify 23:41}

Pod Person One

Joo.
^{Listen in Spotify 24:36}

Pod Person Two

Mun isoin huolenaihe on itse asiassa se, että Suomessa todetaan, että nyt TESillä on uusi strategia. Tämä rahamäärä yli kaksinkertaistettiin. Nyt tämä startup-puoli on valmis. Mun mielestä se valitettavasti ei ole valmis. Eli nyt jos mietitään, että vaikka se TESi tekisikin niitä suoria sijoituksia, sen 200 miljoonaa vuodessa ja olisi sillä tavalla ylivoimaisesti Suomen isoin startup-sijoittaja, niin siltikin meillä on aika vähäistä rahaa tässä ekosysteemissä. Eli meidän pitäisi tämän lisäksi mun mielestä TEMissä ja VMSsä, ne on varmaan ne keskeiset ministerit, niin pitäisi miettiä just tällaisia small business acting-tyyppisiä juttuja, että millä me saataisiin insentivoitua yksityistä rahaa mukaan lukien eläkeyhtiöt sijoittamaan kasvuyhtiöihin.
^{Listen in Spotify 24:37}

Pod Person One

Joo, se on yksi, ja sitten toinen tämä, että Suomeen on pakko saada tällainen, niin kuin mitä Ruotsi on nyt vaikka tehnyt, just puhuttiin siitä vaikka, että uudet grandumi, nämä isot ruotsalaiset rahastot, jotka on ennen ollut luksissa, ilmeisesti on alkanut palautua takaisin Ruotsiin, että Ruotsilla se on strategisesti otettu se, että hei, meidän pitää saada houkuteltua näihin isoihin kotimaisiin pääomasijoitusrahastoihin rahaa ulkomaisilta sijoittajilta. Ja niin kuin on puhuttu tästä aikaisemmin, niin tämä on tällä hetkellä, ulkomaiset sijoittajat näkee Suomen riskaabelina paikkana parkkeerata rahojaan näihin suomalaisiin rahastoihin sen takia, että täällä on historiallisesti tällainen aggressiivinen lainsäädäntö, missä voi tapahtua sellaisia esimerkiksi verotuksellisia muutoksia myös, jotka voi muuttaa tämän ihan katastrofaaliseksi niille versus se, että nähdään esimerkiksi, että joku Luxemburg on turvallinen paikka sen takia, että tiedetään, että sen maan koko strategia perustuu riippumatta siitä, että kuka siellä sattuu tulemaan poliittiseksi johtajaksi, kuka valitaan vaaleissa, mikä puolue johtaa, niin se on koko maalle elinehto on se, että se säilyy luotettavana ja ennakoitavana se ympäristö näille sijoittajille. Tässä suhteessa mun mielestä Suomen pitäisi oikeasti nähdä, että tämä on meille supertärkeätä. Se on sääli, jos meidän kaikki nämä huippurahastot, mihin Tesikis ilmeisesti rupeaa sijoittamaan, niin käytännössä joutuu laittamaan ne rahastot johonkin vaikkapa Luksemburgin Suomen ulkopuolelle, vaikka ne sijoittaisikin Suomessa sen takia, että me ei saada tätä meidän verotusta ennakoitavaksi ja meidän lainsäädäntöä kuntoon.
^{Listen in Spotify 25:24}

Pod Person Two

Joo. Mun on muuten pakko tässä sanoa, kun mekin ollaan tietysti pohdittu näitä erilaisia fundimalleja lifelineissa niin se, että jos me siirretään vaikka meidän rahasto Luxiin, Luxemburgiin, niin sehän ei tuo siis meille mitään veroetua, siis jotka pyöritetään sitä rahastoa. Sehän lisää kustannuksia merkittävästi. Joo, se lisää kustannuksia, eli se on haitallista meille. Ja nyt jos tässä podcastissa vaikka sanoo, että hei, Lifelinein seuraava rahasto tulee Luxemburgin johtoon näistä verosyystä, niin kaikki ajattelee, että siinä aletaan optimoimaan tavallaan omiin veroja tai piilottelemaan tai jotain muuta, mutta se Keskeinen pointti siinä nimenomaan on se, että kansainväliset rahastojen rahastot ei kykene tekemään sijoituksia Suomeen.
^{Listen in Spotify 27:05}

Pod Person One

Ne ei usko Suomeen, ne ei luota Suomeen ja sitten on näitä ihan faktisia, vaikka just veroteknisiä seikkoja, jotka tekee sen niille mahdottomaksi. Tässä on sekä tämä, että mekaanisesti nämä asiat pitää korjata ja sitten pitää kommunikoida ja viestiä sellaista pitkäjänteistä strategiaa, joka valaa sellaista uskoa ja lujaa luottamusta näihin kansainvälisiin sijoittajiin, näihin pääomatahoihin siihen, että Suomi on sellainen maa, joka ottaa tämä asiaa vakavasti ja joka tekee tästä tavallaan asiansa, että me tullaan kasvamaan tällaisella venture-backed-teollisuudella ja luomaan tällaisia alustafirmoja. Jos Suomessa tulee johtotason ihmiset ja rupeaa konsistenttisesti viestimään näin, nyt vaikka Mika Malliranta on kirjassa ja sanonut, että jos me otetaan tämä meidän kansalliseksi strategiaksi, niin uskon, että pystytään itse asiassa muutamassa vuodessa muuttaa tämä tilanne todella paljon paremmaksi näiden suomalaisten kasvufirmojen näkökulmasta, joka kuitenkin on viime kädessä se, mihin tästä kaikki tavallaan palautuu.
^{Listen in Spotify 27:48}

Pod Person Two

Joo, kyllä, just näin. Mä olin viime yönä hirveästi jetlagissa San Francisco-reissun jälkeen, niin mä kirjoitin tällaisen tuulenlailla runon. Okei. Kertoo yrittäjästä, joka jaksaa yrittää. Nuoruuden parhaat päivät, koodi riveiksi konttasi rakoin. Tappiona pankkiin jäivät, vaikka pelasin täysin pakoin. Unelmien kukkivat kunnaat, vain höyryksi päästäni jäivät. Kalliit on aatosten lunnaat, kun sammuvat viimeiset päivät. Ei itsistä kiinni niin aina, kuka maalissa tuulettaa. Kallis on elämän laina, muiden nauruna maksattaa. Mutta ei pidetä pahaa, juhlitaan, ei sureta, annetaan mennä, vaikka joutsenta somemmin ainakaan ei startup-firmani lennä. Silti yritän aina mä uudestaan moni sanaa, sanoo laita jo miekkasi pois, raju ilmakin tunnetaan tuulestaan, miten myrsky tuulikaan laantua vois. Otetaan toi uudestaan, kun mä tankkasin siinä, et sä voi alkaa naurettamaan.
^{Listen in Spotify 28:55}

Pod Person One

Ei otetaan, se oli hyvä. Miks? Se oli hyvä, antaa olla.
^{Listen in Spotify 30:01}